Loppu

Luettuani kirjan istuin hetken aikaa sängylläni muistellen. Kirjan loppu ei ollut onnellisimmasta päästä, Tommyn neljäs luovutus tuli ja sen mukana myös kuolema. Kerrontatapa vaikutti siihen, että kirjaan eläytyi varsin vahvasti, joten lopun ratkaisu altisti pienelle "kurkun karheudelle" . Tuntuu kuin olisi ollut osallisena kaikessa, ja nyt kaikki olisi poissa. Ensin Ruth, sitten Tommy, ja aikanaan Kathy.

Kertojana oli selkeästi Kathy, joka kertoi muistojaan. Kathyssä oli metafiktiivisen kertojan piirteitä, esim. se että joku selkeästi kertoi tarinaa, ja lukijaa muistuteltiin siitä. Kathy myös kommentoi omaa kerrontaansa, silloin kun oli mennyt asiassaan sivuteille.

Olo on sama kuin jokaisen hyvän kirjan jälkeen, tuntuu kuin olisi menettänyt hyvän ystävänsä. Kirjan voi toki lukea uudestaan, mutta se on ikäänkuin vanhan, jo poissa olevan ystävän muistelua. Ystävät kuolevat, mutta muistot ovat luonamme loppuun asti. Paitsi jos sattuu sairastamaan dementiaa.

Ei lykkäyksiä

Lykkäyksiä ei ole olemassa. Emily kertoi myös, että Hailsham oli yksiä ainoita paikkoja, jossa luovuttajat saivat kasvaa niin hyvästi. Kaikki se on kuitenkin jo poissa, Hailsham ja sen kaltaiset paikat ovat suljettu. Tunnelma on aika lohduton, mutta silti jotenkin rauhallinen.

Kirjaa on enään yksi kappale jäljellä. En oikeastaan enää pysty edes arvailemaan sitä, mitä se paljastaa. Kirja on ollut todella hyvä, ainoa miinuspuoli lukemisessa on ollut tämä jatkuva stoppailu blogikirjoituksen takia.

Kohti loppua

Kirja alkaa lähestyä loppuaan, mutta tilanne on sitäkin jännittävämpi. Kathy ja Tommy yrittävät saada lykkäystään madamelta. Tilanne oli jo jännittävä, mutta 21.kappaleen lopussa Kathyn ja Tommyn vanha rehtori Hailshamista, Emily, tuli mukaan kuvioihin.

Ei tässä enää tiedä mitä ajatella, saati kirjoittaa. Haluan vain lukea kirjan loppuun.

Sovinto

Jo kolmannen osan ensimmäinen kappale kertoi Kathyn, Ruthin ja Tommyn välien sopimisesta, ja suhtautumiseni Ruthiin parani. Ruth pyysi heidän kolmen retkellään anteeksi kaikkea sitä, mitä oli laittanut Kathyn ja Tommyn kestämään. Sitä kuinka oli estänyt heistä tulemasta parin. Ruth myös antoi heille Madamen osoitteen, sillä uskottiin, että oikeasti rakastuneet luovuttajat voisivat saada lykkäystä luovutuksiin.

Ruth kuoli toisessa luovutuksessaan. Kathy oli iloinen siitä, että hän ja Ruth olivat saaneet sovittua riitansa.

Odotin kuulevani tarinoita Kathyn valvojaksi kouluttautumis-ajoilta, mutta ne taidetaan sivuuttaa tyystin.

Välipohdintaa

Kirja jaottuu kolmeen osaan, joista ensimmäinen käsitteli eloa Hailshamissa. Lapsuuden ja kasvun vuosia. Toinen on jo selkeästi aikuiselämää lähellä oleva, lapsuuden ja aikuisuuden murrosvaihetta. Tässä vaiheessa asutaan karuissa mökeissä.

Oletan siis, että kolmas osa on muistoja Kathyn valvoja-ajalta. Se olisi hyvin järkeenkäypää, koska toisen osan lopussa Kathy lähti opiskelemaan valvojaksi. Toivon kathyn kertovan asioista, jotka askarruttavat mieltäni. Koko tästä luovuttajasalaliitosta ja siitä miten Tommy, Ruth ja Kathy myöhemmin vielä tunsivat ja sopivat välejään.

Olen kuitenkin alkanut epäillä jo vahvasti, etten ehkä saa kuulla kaikkea.

Toinen osa loppuun

Olen päässyt lukemisessani siihen, että sain luettua toisen osan loppuun. Koko toisen osan aikana pidin koko ajan vähemmän ja vähemmän Ruthista, ja inho huipentuma oli 17.luvun lopussa. Ruth ikäänkuin kehitti ansan, jolla Tommyn ja Kathyn välit rikkoutuivat. Tuo välirikkoutuma vaikutti varmasti siihen, että Kathy päätti lähteä opiskelemaan valvojaksi, eroten ystävistään.

kirja alkaa lähestyä loppuaan, mutta tuntuu kuin suuri osa kirjasta olisi vielä hämärän peitossa.

Väärä oletus

Norfolkissa ollut Ruthin oletettu mahdollinen osoittautui vääräksi, josta Ruth otti vähän itseensä. Kaupungissa oleva joukko jakautui kahdeksi joukoksi, veteraanien ja Ruthin joukkoon ja Tommyn ja Kathyn joukkoon. Ruth ja veteraanit menivät veteraanien ystävän luokse, ja Tommy ja Kathy etsivät ja löysivät Kathyn kadonneen kasetin (Judy Bridgewater - SongsAfter Dark).

Maalausten, piirrosten ja runojen merkitystä oli korostettu Hailshamissa, ja Tommy teorisoi sen johtuvan siitä, että niiden avulla pystyttäisiin ''lukemaan'' ihmistä. Niiden avulla voitaisiin varmistaa, puhuuko luovuttaja jossain asiassa totta.

Olen myös alkanut pohtimaan, että pystyykö Kathy lopultakaan paljastamaan kaikkia salaliitto-teorioita, joita kirjassa pyörii. Kathy on kuitenkin luovuttaja, joten hänelle ei kerrota kaikista asioista kovinkaan helposti. on kuitenkin selvää, että Kathy oli tulevaisuudessaan jollain lailla erikoinen.

Ps. Kathy epäilee seksin himonsa johtuvan siitä, että olisi ollut kopioitu jostain pornotähdestä tai vastaavasta. Siksi hän selailee mökeissä olevia pornolehtiä, hän etsii mahdollistaan.

Mahdolliset

Kappaleissa 12 ja 13 ilmeni seikka, jota en ollut pohtinutkaan. Luovuttaja-nuoret epäilivät, että on olemassa ''mahdollisia'', ihmisiä joista heidät on ''kopioitu''. Tälläinen olisi ymmärrettävää, nyt kun tarkemmin ajattelee. Mökeissä asuvat veteraanit sanoivat nähneensä Ruthin mahdollisen, läheisessä kaupungissa Norfolkissa. Pari veteraania, Ruth, Tommy ja Kathy lähtivät tarkistamaan asiaa.

Tommyn ja Ruthin parisuhteessa vaikuttaisi myös olevan jotain pientä säröilyä. 

Mielenkiintoista

Elämä Mökeissä on täysin erilaista kuin Hailshamissa. Seksi on olennaisempana osana, ja Kathylla tuntuu olevan jonkinlainen addiktio siihen. Mökeissä asuminen vaatii myös muutenkin aikuismaisempaa käytöstä.

Kerrontatapa ei ole muuttunut, Kathy kertoo edelleen tarinaansa, muistojansa. 

Takana Hailsham, Mökit

Toisen osan alussa Hailshamin luovuttaja-nuoret ovat siirtyneet ''mökkeihin''. Kyseessä on jonkinlainen vanha maatila, jossa nuoret joutuvat elämään ennen kuin pääsevät jonnekin eteenpäin. Mökki-yhteisön keskuudessa lukeminen vaikuttaisi olevan suuressa roolissa, tai ainakin mökeissä luetaan paljon. Myös televisiosta otetaan mallia mm.käyttäytymisessä.

Ruthin ja Kathyn välit ovat myös ainakin nyt alussa vähän kireät, jopa suoranaista vittuilua esiintyy ainakin Ruthin suunnasta.

Tuntuu kuin Mökit olisivat jonkinlainen totutus oikean maailman eloon, ainakin elämä on muuttunut paljon karummaksi ja jokaiselta odotetaan aikuistumista.

Ensimmäinen osa loppuun

Rullaillaan eteenpäin, Kathyn kertoman mukaan kohti heidän viimeisiä vuosiaan kasvupaikassaan, jonka nimi on siis Hailsham. Tarina etenee, Lucy paljasti luovuttaja-lapsille mielipiteensä siitä, ettei heille kerrota kaikkea. Kathy ja Tommy pohtivat mitä sillä tarkoitettiin, ja päätyivät lopputulokseen. Heille kerrotaan asioita juuri siinä iässä, etteivät he täysin ymmärrä asiaa mutta laittavat tiedon muistiin. Näin he tietävät paljon, mutteivät kuitenkaan ymmärrä, koska eivät pohdi asian merkitystä.

Näin flunssaisena kirjan mysteerisyys on aika vaikeaa, mutta pakko yrittää. Kathy jättää kokoajan jotain pieniä asioita kertomatta, koska kuulemma ei ole vielä niiden aika. Kathy jopa selittää jostain asiasta, ja sitten huomaa joutuneensa sivuun aiheestaan, josta aikoi kertoa.

yhdeksäs kappale, joka on myös ensimmäisen osan viimeinen kappale. Kathy selvittelee Tommyn ja Ruthin parisuhdeongelmia. Ensimmäinen osa loppuu siihen, kun Valvoja Lucy on lähtenyt Hailshamista, mutta syytä ei kerrottu. Oletan sen ilmenevän myöhemmin, kunhan Kathy pääsee siihen osaan tarinasta.

Hitaasti

Viides ja kuudes luku eivät juurikaan vieneet tarinaa eteenpäin. Niissä käsiteltiin Kathyn ja hänen ystävänsä Ruthin ystävyyttä.Mutta löysin asian, mistä kirja on saanut nimensä. Kyseessä on Kathyn omistamalla kasetilla oleva kappale, joka luo hänelle jostain syystä mielikuvan naisesta, joka ei voi saada lapsia. Tapahtuu kuitenkin ihme ja nainen saa lapsen. Nainen kävelee ympäriinsä lapsen kanssa ja laulaa kappaleen sanoja: "Kulta, ole luonani aina...". Tässä vaiheessa mainittakoon, että luovuttajat eivät ilmeisesti voi saada lapsia.

Kirjan edetessä, eli Kathyn jatkaessa tarinankerrontaansa ilmenee, että Ruth ei ole enää elossa. Jätän taas lukemisen ja jään pohtimaan, missä vaiheessa Kathy kertoo Ruthin kuolemasta, ja että miten se tapahtui. Oletan, etten saa kuulla asiasta vielä pitkään aikaan, sillä hyvän tarinankertojan tavoin Kathy odottaa parempaa hetkeä kertomiselle.

Kertojasta

En ole varma siitä, onko asia jäänyt minulta huomaamatta, mutta neljännen kappaleen aikana huomasin kuinka suoraan Kathy tuntuu kertovan muistojaan minulle. Tuntuu kuin hän melkeinpä puhuttelisi minua. Eräässä kohdassa Kathy sanoo: " En tiedä, onko teillä päin ''kokoelmia''. ", mikä on hyvin hämmentävää, koska hän mielestäni osoittaa sanansa suoraan lukijalle.

 Kyseessä ei ole taidakaan olla aivan perinteinen minä-kertoja, koska Kathy ei myöskään heti kerro kaikkea, vaan salaa lukijalta tietojaan. Hän ikään kuin odottaa hetkeä, jolloin voisi paljastaa jonkun mehukkaan salaisuutensa.